Apua särkyyn lähikaupan hyllyltä?

1. Miksi lääkkeitä ei voi ostaa ruokakaupasta?

Suomessa lainsäädäntö rajoittaa tiukasti lääkkeiden jakelua. Lääkkeitä saavat myydä Suomessa toistaiseksi vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvauslääkkeitä voi myydä myös ruokakaupoissa. Apteekin perustamiseen tarvitaan viranomaisen erillinen lupa, ja Suomessa apteekin voi omistaa vain proviisori eli ylemmän korkeakoulututkinnon farmasian alalla suorittanut henkilö.

– Vaatimus proviisorin koulutuksesta juontaa juurensa aikaan, jolloin suurin osa lääkkeistä valmistettiin apteekeissa. Apteekkareilta vaadittiin silloin hyvin laajaa osaamista ja tietotaitoa, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.

Nykyisin lääkkeitä ei valmisteta juuri lainkaan apteekeissa: päätyö on myydä lääkkeitä ja neuvoa niiden käytössä. Suomessa apteekkijärjestelmän uudistuksesta onkin keskusteltu paljon viime vuosina, sillä kaikki eivät näe proviisoriomistukselle enää yhtä vahvoja perusteita kuin entisaikaan.

2. Miten lääkkeiden myynti on järjestetty muissa Euroopan maissa?

Euroopan maissa apteekkijärjestelmiä on uudistettu 2000-luvulla monin tavoin. Useissa maissa apteekin omistamista ei ole rajoitettu. Esimerkiksi Ruotsissa apteekkiuudistus toteutettiin vuonna 2009.

Ruotsin mallissa apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta eikä apteekin omistajan tarvitse olla proviisori. Itsehoitolääkkeitä saa nykyään entistä helpommin, koska ruokakaupatkin saavat myydä niitä. Kuitenkin vain koulutetulla henkilökunnalla on lupa antaa lääkeneuvontaa.

Mallia voi verrata terveydenhuoltojärjestelmään: Suomessakin hoitotyötä tekevät lääkärit ja hoitajat, mutta lääkäriaseman omistajan ei tarvitse olla koulutukseltaan lääkäri. Ruotsissa uudistuksen myötä apteekkien lukumäärä on kasvanut ja aukioloajat ovat pidentyneet. Lisäksi lääkkeiden hinnat ovat kilpailun lisääntymisen vuoksi laskeneet.

3. Voisiko asian järjestää toisin Suomessa?

Suomen apteekkijärjestelmä on säilynyt lähes muuttumattomana koko historiansa ajan. Apteekkilupia myönnetään tarpeen mukaan aina tietylle alueelle, joten kilpailua alueiden sisällä ei juurikaan ole. Apteekkarit saavat laajentaa kivijalkamyymälänsä toimintaa nettiin, mutta pelkkä lääkkeiden verkkokauppa ei ole sallittua.

– Suomessa sekä lääkkeiden ostopaikat että hinnat ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna erittäin säädeltyjä, summaa KKV:n Tuulia Hakola-Uusitalo.

Yksi vaihtoehto olisi ottaa ruokakaupat mukaan lääkejakeluun. Ruokakaupat sijaitsevat yleensä hyvillä paikoilla arkisilla reiteillä, ja niillä on laajat aukioloajat. Kaupat todistivat jakeluverkostonsa tehokkuuden koronapandemian aikana: kasvomaskit ja koronatestit oli helppo napata mukaan ruokaostoksilla, ja niiden hinnat olivat edullisemmat kuin apteekeissa.

4. Miten apteekkiuudistus voisi vaikuttaa tavallisen ihmisen arkeen?

Jos apteekkien perustaminen helpottuisi, apteekit sijoittuisivat entistä paremmin sinne, missä asiakkaat niitä tarvitsevat. Kilpailun lisääntyminen ja hintasääntelyn purku todennäköisesti laskisivat lääkkeiden hintoja, niin kuin muiden maiden esimerkki on osoittanut. Myös aukioloajat laajenisivat selvästi. Ihmiset haluavat hoitaa ostoksensa entistä enemmän iltaisin ja viikonloppuisin, ja tähän nykyiset apteekit rajattuine aukioloaikoineen eivät vastaa.

Jos itsehoitolääkkeitä voisi ostaa ruokakaupoista, monien yleisesti käytettyjen lääkkeiden saatavuus paranisi merkittävästi koko Suomessa. Kaupan liiton teettämän kuluttajakyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista kokee, että arjen järjestelyt helpottuisivat, jos lääkkeitä voisi hankkia kaupassa käynnin yhteydessä.

5. Miten kaupat pystyisivät huolehtimaan lääkkeiden myynnistä turvallisesti?

Moni pohtii, miten kävisi lääketurvallisuuden, jos lääkkeitä voisi ostaa kaupasta. Hakola-Uusitalon mukaan on tärkeää erottaa, että tuttujen itsehoitolääkkeiden ostossa kaivataan usein vähemmän neuvontaa kuin reseptilääkkeiden, joiden myynti vaatii aina henkilökohtaista opastusta.

Itsehoitolääkkeiden osalta tehokkaita keinoja turvallisuuden varmistamiseen ovat olleet muualla esimerkiksi pakkauskokojen rajoittaminen ja vahvempien annostusten saaminen vain reseptiä vastaan.

– Turvallisuuteen voidaan tähdätä myös sillä, että lääkkeet eivät ole kaupoissa suoraan esillä, vaan niitä on pyydettävä erikseen, Hakola-Uusitalo sanoo.

Jos lääkkeiden jakelu sallittaisiin kaupoille, lääkeneuvontaa saisi jatkossakin antaa vain ammattilainen. Kaupat voisivat palkata farmasian ammattilaisia ja tarjota siten työmahdollisuuksia lääkealan osaajille.

– Reseptilääkkeiden osalta voisi olla niin, että apteekkiluvan vaatimuksena olisi palkata proviisori vastaamaan lääketurvallisuudesta, Hakola-Uusitalo sanoo.

Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 3/2023